Kryptovaluutta – uhka vai mahdollisuus?

Kryptovaluutta, mikä se on? 2000-luvulla median pyöritykseen noussut digitaalinen valuutta on monelle myytti. Siitä on kuultu puhuttavan paljon mutta monilla meistä ei vielä kuitenkaan ole tarpeeksi tietoa kyseisestä valuutasta ja sen voimasta.

Kryptovaluutan synty

Japanilainen älykkö Satoshi Nakamoto on kryptovaluutan takana. Hän keksi nykypäivän suosituimman kryptovaluutan nimeltään Bitcoin. Nakamoton ei ollut tarkoitus keksiä kokonaista valuuttaa, hän vain halusi kehittää niin sanotun sähköisen käteisjärjestelmän. Sähköistä käteisjärjestelmää yritettiin käyttöönottaa useampaan otteeseen 90-luvulla muttei siinä kuitenkaan onnistuttu. Japanilainen herrasmies yllätyksellisesti onnistui keksinnössään paremmin, kuin osasi toivoakaan ja vuonna 2008 syntyi käsite nimeltään kryptovaluutta.

Mitä kryptovaluutta on?

Usein mielletään, että kryptovaluutta on todella monimutkainen termi, jonka ydintarkoitusta on melkein mahdotonta ymmärtää. Näin ei kuitenkaan ole, sillä kryptovaluutan määritelmä on hyvinkin yksinkertainen. Suurimpana erona tuntemaamme valuuttaan on se, että se on digimuodossa ja sen omistavat ihmiset, eikä pankit tai valtiot. Se ei myöskään ole sidoksissa henkilötietoihin ja sen kaupankäynti käydään vain ja ainoastaan internetissä. Se, että yksityishenkilöt ovat kryptovaluutan omistajia mahdollistaa sen, että valuutan arvo määräytyy sen kysynnän ja tarjonnan suhteesta.

Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Yksinkertaisuudessaan sitä, että kaupankäyntiä käydään ihmisten välillä eikä mukana ole ketään kolmansia osapuolia ja näin ollen mitään lisäkustannuksia ei ole olemassa. Kryptovaluutta toimii maailmanlaajuisesti ja sitä pitävät yllä itse valuutan omistajat. Periaatteessa kryptovaluutan kaupankäynnillä voi minimoida lisäkulut eikä identiteettivarkauden kohteeksi voi joutua koska kryptovaluuttaa ei sidota henkilötietoihin.

Kryptovaluutan tuottaminen

Koska kryptovaluutta itsessään on digitaalisessa muodossa, sitä ei lainkaan tuoteta tehtaallisesti vaan se niin sanotusti ”louhitaan” tietokoneen välityksellä, haastavia ja monimutkaisia matemaattisia algoritmeja käyttäen. Yksinkertaisesti selitettynä, kryptovaluuttaa syntyy aina, kun tietokoneet ratkovat uusia matemaattisia tehtäviä. Tehtävät vaikeutuvat kerta kerralta ja uutta kryptovaluuttaa voidaan luoda niin kauan, kunnes tietokone ei enää pystykään ratkaisemaan tehtävää. Kun matemaattisia tehtäviä ei enää voida ratkaista, maksimimäärä ”tarjolla” olevaa krytovaluuttaa on jo luotu. Sen synty tapahtuu siis täysin digitaalisesti pohjautuen algoritmeihin ja matematiikkaan. Kryptovaluutan syntyä voi verrata matematiikan kursseihin, ne aloitetaan yksinkertaisista plus- ja miinuslaskuista ja joka kurssi käy astetta haastavammaksi, kunhan tullaan pisteeseen, ettei vaikeita yhtälöidä voidakaan enää ratkaista.

Eri kryptovaluutat

Nykypäivänä kryptovaluuttoja on satoja, vaikka ensimmäisenä keksitty Bitcoin pitääkin yllä suosituimman kryptovaluutan roolia. Kyseinen bitcoin on jaettavissa jopa sataan miljoonaan yksikköön ja näiden pienempien bitcoin yksiköiden nimitys on satoshi.

Syy sille, miksi kryptovaluuttoja on nykyään niin monia, on yksinkertaisuudessaan se, että itse valuutta on kohtalaisen helppo luoda. Haasteet tulevatkin siinä vaiheessa vastaan, kun kryptovaluutasta haluaa tehdä arvokkaan ja käyttökelpoisen. Se voi tapahtua vain niin, että kryptovaluutalle hankkii tarpeeksi omistajia.

Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan kaikkien maailman kryptovaluuttojen yhteisarvo on noin sata miljardia dollaria. Bitcoinin osuus kokonaisarvosta on kuitenkin huimat 54 prosenttia. Toiseksi suosituin kryptovaluutta tutkimuksen mukaan on Ethereum ja kolmenkärkeen ylettyy myös kryptovaluutta nimeltään Ripple.

Kuvassa bitcoinin logo

Kryptovaluutan käyttö maailmanlaajuisesti

Vaikka kryptovaluutan laillisuutta ryöpytellään mediassa, niin sen laillisuus vaihtelee puhtaasti maittain. Kiinaa lukuun ottamatta kryptovaluutta on laillinen lukuisissa maissa ympäri maailmaa. Venäjällä poikkeuksena on se, ettei mitään muuta valuuttaa voi käyttää maksuvaluuttana, kuin maan omaa valuuttaa – Venäjän ruplaa. Verotus vaihtelee myös joka maan lain mukaan ja esimerkiksi Suomessa kryptovaluutan arvonnousu luokitellaan pääomatuloksi, josta maksetaan normaalisti veroja. Kryptovaluutta siis toimii niin kuin normaali valuutta ja siitä maksetaan normaalisti asianmukaisia veroja.

Comments are closed.