Tekoäly – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Tekoälystä puhutaan nykyään paljon ympäri maailmaa ja yhä useammat yritykset ovat ottaneet tekoälypalveluita käyttöönsä. Monille meille on kuitenkin vielä melko epäselvää, että mihin tekoälyä voi käyttää ja miten siitä saa parhaimman hyödyn irti.

Tekoäly – mitä se käytännössä tarkoittaa?

Tekoälyn perusideana on mahdollistaa koneiden oppimaan koko ajan uutta, imemään tietoa monikanavaisesti sekä ratkaisemaan ongelmia joihin ihmisten aivokapasiteetti ei riitä. Tämän mahdollistaa muun muassa pilviteknologia ja sen rajaton tallennustila, johon kaikki tekoälyn etsimä tieto voidaan tallentaa ja hyödyntää. Tekoäly, kuten myös useat muutkin älykkyyteen liittyvät teemat pohjautuvat matematiikkaan. Tekoäly itsessään kantaa juuriaan 1600-luvulta, jolloin alettiin ensimmäisen kerran ideoida matemaattisesta mallinnettavuudesta. Kyseistä toimintaa piti kehitellä vuosisatoja ja varsinainen tekoäly löi itsensä läpi 1950-luvulla tietokoneiden kehittymisen myötä. Matematiikan lisäksi tekoälyyn liittyy myös monia muita teemoja, kuten esimerkiksi psykologia, lääketiede, filosofia ja fysiikka.

Tekoälyn käyttötarkoitukset

Tekoälyä hyödynnetään useilla aloilla, kuten esimerkiksi terveydenhuoltolalla, kone-alalla, autoilualalla sekä juridiikassa. Autoilualalla suunnitellaan muun muassa tekoälyllä ajavia autoja ja julkisen liikenteen kulkuvälineitä, kun taas terveydenhuollossa tekoälyä käytetään muun muassa varhaisen työttömyyskyvyn ennustamiseen. Suomessa terveydenhuollon edelläkävijä tekoälyn saralla on Mehiläinen. Usein käytämme tekoälyä huomaamattomasti päivän aikana käyttämällä muun muassa Google-, tai Skype kääntäjää, sillä käännökset tekee kone, ei ihminen. Tekoäly mahdollistaa jokapäiväisten toimintojemme tehostamisen, uusien palvelujen luomisen, monien prosessien yksinkertaistamisen sekä internetistä saatavien hyötyjen maksimoinnin. Tulevaisuuden tarkoituksena on parantaa ihmisten elämänlaatua ja varsinkin helpottamaan ihmisten tekemää työtä. Työn helpottamiseen liittyen on kuitenkin paljon ristiriitoja, sillä käydään paljon keskustelua siitä, tuleeko tekoäly viemään ihmisten työpaikat tulevaisuudessa. Väitetään, että pian koneet ovat ihmisiä ja ihmiset jäävät työttömiksi. Muutenkin yleinen digitalisoituminen ja sen hurja ja kiihtyvä yleistyminen uhkaa useita työpaikkoja.

Tekoälyn käyttötarkoitukset

Mihin tekoäly pystyy?

Yleisellä tasolla monet yritykset, jotka ovat ottaneet tekoälyn yhdeksi työkaluksi yrityksen toimintaan, pyrkivät lähinnä vähentämään rutiinitehtäviä, kuten raportointia ja tiedon etsimistä ja näin ollen itse ihmisille jäisi enemmän aikaa niihin tärkeimpiin tehtäviin, kuten esimerkiksi ihmisten kanssakäymiseen. Esimerkiksi raportoinnin ulkoistaminen tekoälylle säästää paljon aikaa ja vaivaa. Aiemmin prosesseja automatisoitiin esimerkiksi koneistamalla erilaisissa tuotannoissa. Ennen esimerkiksi maitoa pakattiin tuotantotehtaalla mutta nykyään sen tekee tekoäly. Prosessiin on lisätty kamera ja viivakooditunnistin, joka valvoo laatua ja varmistaa, ettei huonolaatuista maitoa päädy pakattavaksi.

Tekoäly tulevaisuudessa

Tekoäly aiheuttaa monenlaisia tunteita ja varsinkin ihmisten tiedon puutteen vuoksi se aiheuttaa pelkoa. Vaikka puhutaan, että tekoäly vie ihmisten työpaikat tulevaisuudessa ja on arvioitu, että vuoteen 2020 mennessä tekoäly veisi jopa 7 miljoonaa työpaikkaa maailmanlaajuisesti. On kuitenkin muistettava, että tekoäly on kuitenkin keinotekoinen äly eikä se pysty esimerkiksi käsittelemään tunteita tai kehittämään ihmissuhteita. Kuten jo mainittu, tekoälyä hyödynnetään niin juridiikassa kuin terveydenhuollon alalla mutta siitä huolimatta se ei tarkoita sitä, että tekoäly hoitaisi kaikki mahdolliset työtehtävät. On toki totta, että esimerkiksi automatisoidut tekoälyllä pyörivät kassajärjestelmät tulevat vähentämään työntekijöitä mutta yksi maailman rikkaimmista miehistä, Bill Gates on kommentoinut, että mitä todennäköisemmin tekoäly tulee tuottamaan enemmän hyötyä kuin haittaa. Esimerkiksi työläisten lomat pitenevät mutta palkat voivat silti pysyä samoina, sillä tekoäly on useassa tapauksessa edullisempi hankinta kuin normaalin työntekijän palkkaus. Tulevaisuudessa mahdollista voisi olla jopa neljän päivän työviikot, jolloin aikaa jäisi paljon muulle, kuten esimerkiksi harrastuksille ja perheelle. Näin ollen myös ylityöt vähenisivät. Analytiikka tulee niin ikään hallitsemaan isompaa roolia työpaikoissa ja haastaa työntekijöitä opettelemaan uusia taitoja.

 

Comments are closed.